Kaikki puhuvat tekoälystä, mutta sinä haluat puhua mieluummin ajattelusta. Miksi?
”Olen koulutukseltani muotoilija. Muotoilu ei tarkoita vain esineitä ja niiden muotoilua vaan ennen kaikkea aidon ongelman tunnistamista ja sen ratkaisemista uudella tavalla. Siihen muotoilija tarvitsee ymmärrystä ihmisen ajattelusta.
Teknologia on muuttanut aina tapaamme ajatella ja toimia. Esimerkiksi puhelin, tietokone, internet ja viimeisimpänä tekoäly ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Mielihyvä on aina ohjannut ja ohjaa meitä edelleen.
Ihmistä teknologia ei sen sijaan ole muuttanut. Mielihyvä on aina ohjannut ja ohjaa meitä edelleen. Teemme lapsesta saakka ratkaisuja, jotka tuntuvat helpoilta, hyviltä ja palkitsevilta. Tekoäly iskee tuohon toimintamalliimme. Se on vaarallista.”
Miksi se on vaarallista?
“Nobel-palkittu psykologi ja tutkija Daniel Kahneman sanoo ihmisellä olevan kaksi ajattelun tasoa: nopean ajattelun ja syvemmän, systeemisen ajattelun taso.
Sisäänrakennettu toimintamallimme ohjaa meitä tyytymään nopeaan vastaukseen, sillä se tuottaa mielihyvää. Silloin tyydymme ennen kuin ehdimme ajatella asiaa sen syvällisemmin, ja pahimmassa tapauksessa ajattelumme ei koskaan ulotu syvemmälle tasolle.”
Millaista haittaa nopeaan ajatteluun tyytyminen voi yritykselle aiheuttaa?
”Tämän päivän tekoäly hyödyntää ihmisten tuottamaa visuaalista ja verbaalista maailmaa matkimalla sitä. Tekoäly siis toistaa vanhaa eikä luo aidosti uutta. Menestyvän yrityksen on kuitenkin pystyttävä luomaan uutta.
Jos tyydymme pelkästään tekoälyn ohjaamaan nopeaan ajatteluun, alkavat kaikkien yritysten tieto, analyysit ja strategiat muistuttaa toisiaan. Lisäksi brändeistä katoaa aitous. Koska tekoäly käyttää vastaamiseen aina samoja tietolähteitä, ovat sen vastaukset samantyyppisiä kysyjästä riippumatta.”
Mitä yritys voi tehdä erottuakseen ja säilyttääkseen aitouden?
”Kysymys on ennen kaikkea yrityskulttuurista. Monessa yrityksessä saatetaan opettaa ja kannustaa kriittiseen ajatteluun esimerkiksi workshopeissa, mutta siitä ei ole hyötyä, jos arki palkitsee nopeudesta ja tehokkuudesta ja jopa rankaisee hitaudesta.
Jos keskitymme vain nykyhetkeen, toistamme asioita sellaisina kuin ne ovat nyt.
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa on kysynyt osuvasti, miksi kukaan vaivautuisi lukemaan jotain, mitä kukaan ei ole vaivautunut kirjoittamaan. Näin päästään jokaiselle yritykselle elintärkeän miksi-kysymyksen äärelle. Vaikka kalenterit ovat täynnä suorittamista, yrityksissä täytyy toisinaan pysähtyä ja kysyä rohkeasti ‘miksi’. Se johtaa strategisiin arvovalintoihin, jotka ohjaavat liiketoimintaa niin, että se on aitoa ja erottautuvaa.”
Miten yrityskulttuuria sitten voi muuttaa syvää ajattelua tukevaksi?
”Tavoitteiden saavuttamisesta palkitaan, joten ne ohjaavat toimintaa. Tavoitteita on tarkasteltava uudelleen niin, että katsotaan tätä päivää pidemmälle. Jos keskitymme vain nykyhetkeen, toistamme asioita sellaisina kuin ne ovat nyt.
Lisäksi yritykseen täytyy luoda salliva kulttuurinen ilmapiiri, jossa haetaan aktiivisesti tilaa syvälliselle ajattelulle. Sellaisessa kulttuurissa ollaan psykologisesti turvallisessa tilassa. Silloin uskalletaan kysyä ja haastaa kollegoja ja totuttuja tapoja positiivisesti.”
Miten sinä ylläpidät syvää ajattelukykyäsi?
”Vaikka innostun tekoälyn mahdollisuuksista, yritän käyttää sitä oman ajattelun jälkeen, en sen sijaan. Lisäksi suhtaudun kriittisesti tekoälyn tarjoamiin vastauksiin.
Tarvitsemme humanistin, aktivistin ja bisnesosaajan yhdistelmää.
Pyrin myös tuulettamaan ajatuksiani rikkomalla rutiinejani tietoisesti. Viime viikolla hain kaupasta lounassämpylän ja menin läheiseen galleriaan katsomaan taidetta. Se stimuloi ajatteluani uudella tavalla, ja kun palasin töiden pariin, olin ihan eri vireessä kuin lounastauolle lähtiessäni.”
Miltä näyttää yritys, jossa on onnistuttu ruokkimaan ja kehittämään syvän tason ajattelua?
”Mahdollisimman monimuotoiselta, sillä monimuotoisuus saa aikaan poikkeuksellisen ravitsevan yrityskulttuurin.
Tarvitsemme humanistin, aktivistin ja bisnesosaajan yhdistelmää. Olen ratkaisukeskeisen aktivismin puolestapuhuja. Tulevat sukupolvet pyrkivät löytämään ratkaisuja yhä useammin aktivismin ja jopa radikalismin keinoin. Liiketoiminta tarvitsee eteenpäin menevää, dynaamista ja ravistelevaa otetta.”
Ahaa-artikkelisarjassa äänessä ovat näkemykselliset innovaattorit, jotka ovat mukana rakentamassa kestävää tulevaisuutta.