Alankomaissa kannattava liiketoiminta yhdistyy saumattomasti yhteiskunnallisen hyvän tekemiseen. Yhteiskunnallisia yrityksiä tuetaan muun muassa lainsäädännöllä ja hankintalailla. Alankomaiden talousjärjestelmä tarjoaa arvokkaita oppeja Suomelle, jossa etsitään suuntaa kestävän talouden kehittämiseen.
Haag, Alankomaat. Kuva: Unsplash
Jos haluat muuttaa maailmaa, perusta yritys!
Niin teki alankomaalainen toimittaja Teun van de Keuken turhauduttuaan siihen, että suklaantuottajat eivät tuntuneet välittävän toimitusketjujen eettisyydestä. Jotta voisi kitkeä kaakaon tuotantoon liittyvät epäeettisyydet globaalisti, van de Keuken perusti vuonna 2005 suklaayritys Tony’s Chocolonelyn, jonka tuotantoketju on mahdollisimman läpinäkyvä ja oikeudenmukainen.
Vuonna 2024 Tony’s Chocolonelyn liikevaihto oli 248 miljoonaa dollaria. Kasvua edellisvuoteen oli 33 prosenttia. Kuluttajat ovat siis löytäneet suklaan, joka on paitsi herkullista myös oikeudenmukaisesti tuotettua.
Alankomaissa Tony’s Chocolonelyn kaltaiset yritykset eivät ole poikkeuksia, ja ne työllistävät jo lähes 800 000 ihmistä. Maan talousjärjestelmää pyritään nimittäin kehittämään niin, että kannattava liiketoiminta yhdistyy saumattomasti yhteiskunnallisen ja ekologisen hyvän tekemiseen.
Alankomaihin on luotu tiivis verkosto eli ekosysteemi, jossa yritykset, sijoittajat ja julkinen sektori puhaltavat yhteen hiileen. Pelkän viivan alle jäävän tuloksen sijaan verkosto tavoittelee positiivista yhteiskunnallista ja ekologista vaikutusta.
Verkostoon kuuluu yritysten lisäksi muun muassa valtion ministeriöitä, julkisia virastoja, riippumattomia tutkimuslaitoksia sekä erikoistuneita rahoituslaitoksia.
Alankomaiden talousjärjestelmä on kehittynyt myös maan poikkeuksellisen menestyneen, teknologiaan keskittyneen startup-sektorin tukemana. Suurella osalla Alankomaissa kehitettävistä teknologisista innovaatioista pyritään ratkaisemaan merkittäviä yhteiskunnallisia ja ekologisia haasteita.
Valtio on panostanut startup-sektorin kehitykseen esimerkiksi erilaisilla kannustimilla sekä kansainvälisiä osaajia houkuttelevalla politiikalla. Ekosysteemin vahvistumiseen ovat vaikuttaneet muutkin tekijät, kuten toimiva infrastruktuuri, maan hyvä sijainti sekä yliopistojen aktiivinen spin-out-toiminta ja kasvaneet sijoitukset syväteknologiaan.
Parhaillaan Alankomaissa valmistellaan lakihanketta, jonka tavoitteena on luoda virallisesti tunnistettava status yrityksille, joiden liiketoiminta perustuu positiiviseen vaikuttavuuteen. Tavoitteena on helpottaa niin sanottujen impaktiyritysten tunnistamista ja lisätä siten kuluttajien, sijoittajien ja julkisen sektorin luottamusta niihin.
Alankomaat tukee yritysten yhteiskunnallista ja ekologista arvonluontia myös julkisten hankintojen kautta. Hankintalainsäädäntö mahdollistaa sen, että viranomaiset voivat asettaa hankinnoille yhteiskunnallisia ja ympäristökriteerejä, kuten työllistämisehtoja vaikeasti työllistyville henkilöille tai koulutusvelvoitteita osana palvelun toteutusta.
Lisäksi hankintapäätöksiä ei tehdä pelkästään halvimman hinnan perusteella, vaan niissä voidaan painottaa elinkaarikustannuksia, ympäristövaikutuksia sekä palveluntarjoajien yhteiskunnallista vastuullisuutta.
Monet Alankomaiden impaktiyrityksistä pyrkivät kunnianhimoisesti haastamaan vakiintuneita toimintamalleja ja edistämään muutosta omilla toimialoillaan ja usein myös kansainvälisessä mittakaavassa.
Niin tekee Tony’s Chocolonelyn lisäksi esimerkiksi Fairphone, joka valmistaa älypuhelimia ja muita elektroniikkalaitteita mahdollisimman eettisesti ja kestävästi. Fairphonen tavoitteena on kehittää skaalautuva ja vastuullinen koboltin hankintamalli, jota teollisuus voisi hyödyntää maailmanlaajuisesti.
Alankomaiden hajautetussa hallintomallissa kunnat ja maakunnat edistävät yritysten yhteiskunnallista ja kestävää arvonluontia osana elinkeinopolitiikkaa ja innovaatio-ohjelmia. Monet kaupungit ovat kehittäneet impaktiyrittäjyyttä tukevia ohjelmia sekä vahvistaneet vaikuttavuuslähtöisiä hankintoja edistäviä verkostoja ja rahoitusmalleja.
Hallintokaupunki Haag on profiloitunut maailman ensimmäiseksi ”Impact Cityksi” eli vaikuttavuuskaupungiksi. Se toimii impaktiyritysten kasvualustana, jossa luodaan otolliset olosuhteet liiketoiminnan skaalaamiselle.
Myös muun muassa Amsterdam, Rotterdam ja Utrecht ovat panostaneet impaktiyritysten tukemiseen ja talousjärjestelmän kehittämiseen.
Vaikka Alankomaita voikin pitää yhtenä impakti- ja myös kiertotalouden edelläkävijöistä, on sillä ollut – ja on yhä – monenlaisia haasteita ratkottavanaan.
Alankomaat ei nykyisen politiikan perusteella todennäköisesti saavuta vuodelle 2030 asetettuja EU:n ilmastotavoitteita. Syitä ovat muun muassa riittämättömät päästövähennykset erityisesti liikenteessä, maataloudessa ja teollisuudessa.
Jotta Alankomaiden impaktiekosysteemi saavuttaisi täyden potentiaalinsa ja maa pystyisi vastaamaan vuoden 2030 ilmastotavoitteisiin, sen on kyettävä muun muassa kohdentamaan rahoitusta paremmin niille pienille ja keskisuurille yrityksille, joiden liiketoiminta tarjoaa ratkaisuja ilmastotavoitteiden saavuttamista estäviin haasteisiin.
Alankomaiden kohtaamat haasteet eivät ole poikkeuksellisia. Maan talousjärjestelmän kehitystyö tarjoaakin arvokkaita oppeja ja toimintamalleja Suomelle ja muille maille, jotka pyrkivät rakentamaan kestävää ja osallistavaa uuden ajan talousjärjestelmää.
Impaktitalous tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan, jossa tuloksellisen liiketoiminnan tavoitteena on lisätä sekä ihmisten että luonnon hyvinvointia.
Impaktitaloudessa taloudellinen menestys ei ole ristiriidassa luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin kanssa, vaan ne kulkevat käsi kädessä. Impakti eli vaikuttavuus perustuu arvoa luoviin ekosysteemeihin, joissa yritykset, yhteisöt ja organisaatiot yhdistävät voimansa.
Impaktitalouden mahdollisuudet
yrityksille:
Ota rohkeasti yhteyttä! Istutaan pohtimaan, miten voisimme tuoda uusia näkemyksiä liiketoimintasi kehityksen tueksi jo ensi tapaamisella.
Liisa Gadd
Myyntikonseptit ja kaupallistaminen
