”Jos asia ei ole tavoitteen saavuttamiseksi välttämätön, sitä ei tehdä”

Juha, olet mukana lukuisissa yrityksissä teknologiasta hyvinvointiin. Sinulla on omaperäinen tapa lähestyä ongelmanratkaisua. Mistä siinä on kyse?

"Olen kehittänyt 15 vuoden aikana mallin, jota kutsun käänteiseksi ajatteluksi. Kun useimmat lähtevät kasvattamaan yritystä alhaalta ylöspäin, minä aloitan tavoitteesta eli exitistä. Puran tilanteen exitistä lähtöpisteeseen ja katson, mitkä asiat ovat aidosti välttämättömiä. 

Käytän tässä teoreettista minimointia. Jos jokin asia ei ole tavoitteen saavuttamiseksi pakollinen, se jätetään tekemättä. Tällä tavoin työmäärä saattaa tippua jopa 90 prosenttia. Monesti yrityksissä tuhlataan resursseja ja hukataan aikaa. Kun etenemme tavoitteesta käsin, tunnistamme hyvissä ajoin ne kriittiset kohdat, joissa lisäresursseja todella tarvitaan. Haasteita syntyy, jos kenelläkään ei ole yhtenäistä tilannekuvaa siitä, mitä kohti ollaan menossa ja miksi."

Miten tämä näkyy käytännössä, kun puhutaan yrityksen johtamisesta?

"Kehotan omistajia puhumaan ääneen henkilökohtaisista tavoitteistaan. On yllättävää, kuinka harvoin niistä on keskusteltu konkreettisesti. Jos yksi haluaa myydä firman kolmen vuoden päästä ja toinen haluaa jättää sen perinnöksi lapsilleen, ollaan törmäyskurssilla. Epämääräinen maali johtaa aina tehottomuuteen.”

Olet mukana ratkaisemassa suuria ympäristöongelmia, kuten Betolarin kautta rakentamisen hiilidioksidipäästöjä. Tässä ongelmanratkaisu tapahtuu systeemitasolla. Betolar on kehittänyt prosessin, jolla rikastushiekasta voidaan erottaa jopa 99 prosenttia sen sisältämistä kriittisistä mineraaleista. Jäljelle jäävästä materiaalista syntyy prosessissa vihreää sementtiä. Mikä ajaa sinua näiden kysymysten äärelle?

"Haluan keskittyä asioihin, joilla on todellista, laskettavaa merkitystä. Muovisten korvapuikkojen vaihtaminen on sellaista 'höpötystä', jolla ei maailmaa pelasteta. Mutta jos voimme korvata sementtiä tai ottaa kriittisiä metalleja talteen rikastushiekasta, puhutaan mittakaavasta, jolla on vaikuttavuutta; rikastushiekka on maailman suurin ympäristöongelma. 

Tässä vihreän siirtymän hypetyksessä on nähty, miten moni kansainvälinen iso yritys Suomessakin on pysäyttänyt vihreät hankkeensa, koska ne tuottavat pelkkää tappiota. Kehittämällämme teknologialla jätevuoret voidaan hyödyntää niin, että parannamme ympäristön tilaa ja liiketoimintamme on samalla taloudellisesti kannattavaa. Vasta silloin alkaa tapahtua. Se on ainoa tapa saada aikaan isoja muutoksia. "

“Todellinen ympäristövaikutus vaatii rehellistä matematiikkaa. Esimerkiksi vihreän siirtymän hankkeissa on uskallettava laskea mukaan kaikki vaikutukset. Kun näin tehdään, nähdään nopeasti, että todellinen arvo ympäristön kannalta saattaa jäädä marginaaliseksi.” 

Olet ollut mukana myös valtioneuvoston lainvalmistelutyöryhmissä. Millaista on tuoda yrittäjän ääntä ministeriöihin päätöksenteon tueksi?

"On ollut hienoa huomata, että siviilihenkilö voi vaikuttaa paljonkin, kun tuo asiat esiin käytännönläheisesti ja perustelee ne tavallisen ihmisen näkökulmasta. Olen saanut olla vaikuttamassa jo neljään tai viiteen lakiin. Ministeriöissä tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat kertoa, miten asiat toimivat oikeassa elämässä, ei vain paperilla. Se on Suomessa hienoa, että asiantuntijoita kuullaan ministeriöissä."

Puhut paljon energiasta ja raaka-aineista. Millaisena näet maailman, jos nämä systeemiset ongelmat on saatu ratkaistua?

"Uskon, että olemme menossa kohti hetkeä, jolloin energia on niin halpaa, että voimme hajottaa materiaalit atomeiksi tai molekyyleiksi ja rakentaa niistä uutta loputtomasti. Raaka-aineet alkavat kiertää omaa, suljettua kehäänsä.

Kun materialismi saavuttaa pisteen, jossa kaikki on mahdollista, ihmisten arvot muuttuvat. Näen sen jo nykyisessä nuorisossa: status ei rakennu enää samalla tavalla tavaran ympärille. Toivottu maailma on sellainen, jossa haetaan henkistä hyvinvointia, yhteyttä ja yhteisöllisyyttä. Se on terve kehityssuunta, joka olisi saanut tulla jo aikaisemmin."

Miten itse palaudut tästä kaikesta? Työsi vaikuttaa melko intensiiviseltä.

"Raja työn ja vapaa-ajan välillä on hämärtynyt teknologian myötä – olen periaatteessa aina töissä ja aina vapaalla. Se on vapautta. Vastapainona teen maatilallani fyysisiä hommia. Kun on päivät päätteen äärellä, on mielenkiintoista tehdä jotain hyvin raskastakin käsin. Luonto, metsästys ja vesillä liikkuminen pitävät ajatukset kirkkaina."

Ahaa-artikkelisarjassa äänessä ovat näkemykselliset innovaattorit, jotka ovat mukana rakentamassa kestävää tulevaisuutta.