“Suomi ei tarvitse lisää kilpailukykyä vaan rohkeutta uudistaa markkinataloutta”

Jari, Suomessa puhutaan nyt paljon talouskasvusta. Mitä keskustelusta mielestäsi puuttuu?

"Kasvu ei itsessään ole ongelma. Ongelma on se, mistä me sitä haemme. Toimimme mallilla, jossa yritykset seuraavat markkinoita sen sijaan, että ohjaisivat niitä. Vanhat toimintatavat eivät muuta maailmaa riittävän nopeasti. Maapallon elinkelpoisuutta turvaavista yhdeksästä planetaarisesta rajasta seitsemän on ylitetty.

Moni pystyy osoittamaan, mikä on pielessä, mutta harvalla on tarjota ratkaisuja. Meidän pitäisi käyttää enemmän aikaa ja energiaa ratkaisujen kehittämiseen ja uudenlaisten toimintamallien testaamiseen."

Mitä meidän pitäisi tehdä eri tavalla kuin aikaisemmin?

"Meidän tulee uskaltaa ajatella uudella tavalla. Suomen ei kannata yrittää olla paras perinteisen markkinatalouden kentällä. Sen pelin olemme jo hävinneet, sillä mukana on meitä paljon isompia pelaajia.

Sen sijaan Suomi voi toimia edelläkävijänä impaktitaloudessa eli uudenlaisessa markkinataloudessa, jossa liiketoiminnan tavoitteena on lisätä sekä ihmisten että luonnon hyvinvointia.

Kuulostaa kunnianhimoiselta mutta ei mahdottomalta. Meillä on impaktitaloudessa tarvittavaa osaamista: koulutusta, tutkimusta, kyky kehittää innovaatioita sekä kokemusta kansainvälistymisestä.

Suomessa on suhteellisen vähän rohkeaa, kasvuhakuista sijoitusrahaa verrattuna moniin muihin maihin. Myös kaupallistamisosaamisessamme on puutteita. Me Brandella ratkomme parhaillaan näitä haasteita. Mittakaava on toistaiseksi pieni, mutta suunta oikea ja ratkaisut skaalattavia."

Yritysten pitäisi nähdä itsensä nykyistä enemmän markkinoiden muotoilijoina. Minkä pitäisi konkreettisesti muuttua ajattelussa?

"Tällä hetkellä yritykset seuraavat markkinoita ja vastaavat kysyntään sen sijaan, että ohjaisivat kysyntää.  Impaktiyritys toimii toisin. Sen liiketoiminta perustuu systeemisten ongelmien ratkaisemiselle: se lähtee liikkeelle ajattelun muuttamisesta, joka johtaa toimintaan ja lopulta vaikuttavuuteen. 

Impaktitaloudessa on satojen miljardien edestä markkinapotentiaalia suomalaisille yrityksille. Elämä maapallolla rakentuu veden, ravinnon, terveyden ja luonnon varaan. Jos hyödynnämme näitä resursseja edelleen kestämättömästi, saamme aikaan vielä nykyistä suurempia globaaleja haasteita. Mutta jos päätämme esimerkiksi neitseellisen kallion louhimisen sijaan kierrättää kiviainesmassoja, voimme ratkaista merkittäviä ongelmia ja samalla luoda uutta bisnestä ja arvoa."

Kuulostaa isolta muutokselta. Onko Suomikaan siihen valmis?

"Ei täysin, mutta ei tarvitsekaan olla. Yksi ongelmistamme on se, että haluamme olla varmoja, että jokin asia toimii ennen kuin kokeilemme sitä. Kompleksisessa maailmassa varmuuden voi saada vain kokeilemalla. Siksi täydellisyyden tavoittelun sijaan on uskallettava olla rohkeita ja tehdä koeponnistuksia."

Olemme jo pitkään tienneet, että meidän tulisi toimia toisin. Tahtoa toimintamallien muuttamiseen ei ole kuitenkaan ollut riittävästi.

Mikä on suurin este muutokselle?

"Olen huomannut johtajien kanssa käydyissä keskusteluissa, että kukaan ei ole valmis maksamaan kestävyyssiirtymää. Liiketoimintaan liittyvät valinnat tehdään aina raha ja nopeat tulokset edellä. Se jarruttaa muutosta ja estää paremman bisneksen tekemisen. 

Impaktitalous ei tarkoita tuotoista tinkimistä, päinvastoin. Impaktitaloudessa tavoitellaan sekä vaikuttavuutta että taloudellista tuottoa. Kun ratkaistaan maailman kannalta kriittisiä ongelmia, syntyy liiketoimintaa, jonka arvo on suurempi ja kestävämpi kuin markkinatalouden perinteisessä mallissa."

Mikä ratkaisee, onnistuuko tällainen muutos?

"Yhteistyö. Se on kilpailukykyä tärkeämpää. Yksittäiset yritykset eivät rakenna uusia markkinoita, vaan ne syntyvät verkostoissa, joissa on yrityksiä, julkisia toimijoita, tutkijoita ja muita ihmisiä. Kuten aiemmin toin esille, Suomella on jo paljon osaamista, jota emme täysin hyödynnä."

Puhut Suomesta, mutta onko haaste globaali?

"Tämä ei ole vain Suomen vaan koko Euroopan haaste. Meillä on vahvaa ja kriittistä osaamista, mutta vanhat rakenteet eivät taivu uudenlaiseen tekemisen tapaan. Suomella on nyt mahdollisuus näyttää koko maailmalle, että vauraus ja vaikuttavuus eivät ole vastakohtia. Olemme pieni maa, ja voimme reagoida nopeasti. Mutta katse pitää olla paljon pidemmällä ja paljon laajempi."

Miksi tämä on sinulle tärkeää?

"Ihmiskunta on viimeisen 150 vuoden aikana aiheuttanut suurimmat haasteensa toiminnalla, joka on hyödyttänyt lyhyellä aikavälillä mutta vahingoittanut pitkällä. Olemme jo pitkään tienneet, että meidän tulisi toimia toisin. Tahtoa toimintamallien muuttamiseen ei ole kuitenkaan ollut riittävästi. Se turhauttaa, koska toisin toimimalla kaikki voittaisivat; ihmiset, yhteiskunta, luonto, ympäristö ja talous voisivat paremmin. Haluamme Brandella saada aikaan uutta ajattelua ja tahtoa toimia toisin."

Mitä toivoisit jokaisen lukijan muistavan impaktitaloudesta?

"On tärkeää uskaltaa ajatella rohkeasti. Suomi on pieni maa, mutta juuri se on mahdollisuutemme: voimme lähteä eri suuntaan kuin moni muu ja toimia suunnanäyttäjinä. 

Toinen asia on se, että täydellistä suunnitelmaa ei kannata jäädä odottamaan, vaan tärkeintä on lähteä liikkeelle. Tekeminen opettaa enemmän kuin odottaminen."

Ahaa-artikkelisarjassa äänessä ovat näkemykselliset innovaattorit, jotka ovat mukana rakentamassa kestävää tulevaisuutta.